Juoksijat, lenkkeilijät ja ulkoilijat tietävät mikä ilo ja riemu on lähteä lenkille, kun aurinko lämmittää poskipäitä, vaatetus on kevyt ja kengän alla rahisee kuiva hiekka, asfaltti tai polku. Ilmassa on tuoksuja, värejä ja lämpöä. Joka puolella elämä suorastaan pursuaa liikkumisen intoa ja jokainen solu huutaa juoksemaan ja lenkkeilemään.
Sitten tulee syksy ja talvi.
Pimeys tulee kuin jäädäkseen. Aamulla se on ensimmäisenä vastassa ja illallakin yhä vain aikaisemmin. Otsalampun valo katoaa märkään ja kosteaan, kenkä osuu vesilammikoihin, kylmä viima puskee pusakan alle, vaikka miten olisi tuulta pitävä kangas päällimmäisenä, ja mieli makaa maassa jo ennen kuin ensimmäistäkään askelta on otettu.
Miten saisi itsensä lenkille myös silloin, kun ulkona on pimeää ja lämmin sohvan kulma houkuttelee enemmän?
Tässä minun 7 + 3 vinkkiäni.
Olen aina juossut ympäri vuoden. Talvesta kevääseen, kesästä syksyyn ja syksystä talveen.
Aloitin juoksemisen tammikuussa noin kuusi vuotta sitten. Oli oikea talvi, lunta ja jäätä riittävästi. Olin valmistautunut lukemalla juoksusta paljon, ostamalla hyvät juoksuvaatteet ja kengät, joten vuodenaika oli minulle yhdentekevä aloituksen kannalta. Hyvänä puolena tammikuussa aloittamisessa oli se, että kesällä olin jo hyvässä juoksukunnossa ja jaksoin juosta pitempiä matkoja hyvissä kesäkeleissä.
Nyt kuusi vuotta myöhemmin voin rehellisesti myöntää, että raskaimmat juoksukuukaudet ovat syys- ja lokakuu. Tykkään juosta iltaisin, joten syys-lokakuussa juoksen lähes aina säkkipimeässä. Pimeydestä, kylmyydestä ja märkyydestä huolimatta suurin haastaja löytyy kuitenkin omien korvien välistä.
Ajatukset ovat voimaa, niin hyvässä kuin pahassakin.
Totuus nimittäin on, että pimeä ja talvinen ilta ei ole juoksemiselle tai lenkkeilylle mikään este. Pimeässä ja kylmässä juoksemisen ajatteleminen negatiivisin miettein puolestaan on.
Jos kehittelee ajatuksissaan sitä, miten kurja keli ulkona on, tulee kylmä ja kastuu, ei ole ihmekään, että lenkkeily jää sikseen. Hyviin puoliin keskittyminen vaatii harjoittelua ja aktiivista työtä, mutta on palkitsevaa. Kun keskittyy hyviin asioihin, niin lenkkeilyssä kuin muussakin elämässä, luo positiivisuutta ympärilleen. Positiivinen mieli lisää tahtoa ja voimaa tehdä itselle hyvää.
On kuitenkin totta, ettei positiivisuus muuta sadekeliä poudaksi tai pakkasta helteeksi, mutta hyvien asioiden huomioiminen ei vaadi sitä, että unohdetaan huonot. Aina ei löydy seitsemää hyvää syytä lähteä lenkille, mutta joskus se yksikin on kylliksi.
Mitkä sitten ovat minun vinkkini saada itsensä ulos juoksuvaatteet niskassa, kun muu maailma makaa vesi- tai räntäsateella sisällä lämpimässä?
#1.) PIMEYS TARJOAA TÄYDELLISEN HETKEN TUTUSTUA ITSEESI.
Pimeässä juokseminen tuo omat ajatukset ja kehon viestit selvemmin esille, kun ei ole häiriötekijöitä, mihin kiinnittää huomionsa. Vielä kun unohtaa musiikin kotiin, voi syventyä juoksulenkin aikana täysin mielen ja kehon synkronointiin. Mieli on se, joka vie pisimmälle.
P.S. Tiesittekö, että ASICS on rakentanut Lontooseen Blackout Trace-radan, missä 150 metristä rataa ei näe kuin juuri sen verran missä juoksee. Ideana on ottaa juoksijoiden mielestä mittaa, että mihin asti pääsee, kun ei ole mitään muuta kuin oma keho ja ajatukset seurana.
Meillä on pimeä rata ihan omasta takaa!
#2.) MATKA TUNTUU LYHYEMMÄLTÄ PIMEÄSSÄ.
Liittyen vähän edelliseen. Oma mieli on aika vahva juoksukaveri, jos se ei sitten ole se heikoin lenkki. Minusta pimeys tarjoaa kuitenkin äärettömän hyvän keinon juosta pidemmälle huomaamatta, kun tiet ja polut eivät ole koko ajan silmissä.
Kun pitkää suoraa ei näe, huomaa pian, että se onkin jo ohi. Tai ylämäki ei tunnu ollenkaan niin rankalta, kun näkee siitä vain osan.
#3.) VÄHENNÄ JUOKSUPÄIVIÄ VIIKOSSA.
Pimeys on fyysisesti raskasta, joka kannattaa ottaa huomioon juoksutreeneissäkin. Jos juokset 4 tai 5 kertaa viikossa, vähennä juoksupäiviä vaikka kolmeen. Kehoa ei kannata kuormittaa liikaa, jos pimeys tuntuu jo valmiiksi väsyttävältä.
#4.) SUUNNITTELE TREENIVIIKKOSI ETUKÄTEEN.
Mieti jo etukäteen viikon juoksupäiväsi, niin valmistaudut lähtöön jo henkisesti ennen kuin sidot lenkkarit jalkaan. Minulla on viikossa juoksupäivät aina samoina päivinä, joten henkinen valmistautuminen juoksuun sujuu jo tietyllä kaavalla.
#5.) RAKENNA JUOKSURUTIINIT.
Juoksun jälkeen sauna, lämmin suihku, kaakao, herkullinen ateria, hyvä leffa. Tee juoksupäivistäsi hemmottelua. Miten ihanaa onkaan käpertyä tihkusateisen lenkin jälkeen viltin alle lukemaan kirjaa, katsomaan hyvää leffaa tai ihan vain syödä vähän paremmin.
#6.) JUOKSE VÄLILLÄ IHAN VAIN HUVIKSESI.
UNOHDA PULSSIMITTARIT JA MATKAT.
Lähde kotioveltasi juoksemaan ilman suurempia reittisuunnitelmia. Juokset vain sen takia, että sinulla on niin mahtavat jalat, jotka jaksavat juosta!
Haaveilin juoksu-urani alussa, että voi kun joskus jaksaisi ihan vain juosta sinne tänne ilman sen suurempaa ongelmaa. Kun ensimmäisen kerran tein tämmöisen päämäärättömän juoksun, oli ihan voittaja olo! Omat jalat veivät sinne minne halusin!
#7.) IHASTELE PIMEITÄ VUODENAIKOJA.
Talvella luminen maisema on upea, koskemattomat polut tai tiet, joihin jää ensimmäisenä sinun kenkäsi jälki. Syksyiset, lehdillä kuorrutetut polut ja suuret vesilammikot, joiden yli voi tehdä samalla vaikka loikkatreeniä.
Vuodenajat ovat lahja, jotka tekevät juoksumaastoista haasteellisia ja vaihtelevia. Itsensä haastaminen vie eteenpäin eikä sitä tapahdu, jos ei välillä ole vähän vaikeaa.
Ja sitten lopuksi muutama yleispätevä vinkki, jotka tekevät juoksusta mukavaa olipa keli mikä hyvänsä.
#1.) NÄE JA TULE NÄHDYKSI.
Hyvä otsalamppu on pimeiden juoksulenkkien vakiovaruste. Kun näet mihin astut, et loukkaa itseäsi. Myös heijastinliivi tai muu heijastava vaate on aivan ehdoton pimeillä lenkeillä, jotta myös muut näkevät sinut. Juoksuvaatteissa itsessään on hyvin heijastavia ja kauniita yksityiskohtia, mutta aina lisänäkyvyys on hyväksi.
#2.) PANOSTA VAATTEISIIN JA KENKIIN.
Juoksu on mukavaa puuhaa myös kylmässä ja märässä, kun kylmä ja kostea eivät pääse iholle. Vedenpitävät, mutta hengittävät syys-ja talvivarusteet tekevät lenkeistä miellyttävät. Kerrospukeutuminen auttaa pitämään kehon lämpimänä ja kuivana.
Hyvät ja sopivat kengät ja pitävät pohjat, varsinkin talvisilla ja loppusyksyn liukkailla, antavat rentoutta ja varmuutta juoksuun, etkä turhaan jännitä lihaksiasi kaatumisen varalta. Nastakengät tai kengän pohjiin laitettavat nastaremmit ovat hyvät varusteet talveen.
#3.) SYÖ JA LEPÄÄ RIITTÄVÄSTI.
Pimeä vuodenaika vaatii unta. Nuku ja lepää riittävästi oman tarpeesi ja tuntemuksiesi mukaan. Monipuolinen ravinto pitää niin lihakset kuin mielesikin virkeänä eikä pimeä aika aiheuta niin suuria mielialan vaihteluita.
Myös hyvää lihashuoltoa ei kannata unohtaa. Se rentouttaa ja palauttaa lihaksia.
Joten ei muuta kuin pimeille poluille heijastimet heiluen. Voin vakuuttaa, että kertaakaan et kadu, että lähdit pimeään vähän ulkoilemaan. Takaisin tulee tyytyväinen lenkkeilijä posket punoittaen!
Kirjoita kommentti