kesäkuuta 06, 2024

 brown wooden fence on the mountain

 Miksi rajojen veto on tärkeä osa hyvinvointia?


Milloin viimeksi olet sanonut 'ei' asialle, jolle olisit halunnut sanoa kyllä? Rajat itselle ja muille ovat tärkeitä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, koska ilman niitä uuvut, väsyt ja elät jonkun muun elämää. Jos et itse määritä rajojasi, voit olla varma, että joku ottaa sen tehtäväkseen ilomielin.


Rajat pitävät sinut terveenä. Ne antavat sinulle aikaa omille arvoillesi ja arvojen mukaiselle elämällesi, ne vahvistavat itsetuntemusta ja jaksamista. Yleensä rajojen ylitys, tulee se sitten oman tekemisen tai muiden käytöksen toimesta, tuntuu epämääräisenä aggressiona tai kiukustumisena. Näihin hetkiin onkin tärkeä tarttua ja pysähtyä ja miettiä miksi asia suututti, minkä rajan yli mentiin?


Terveet rajat antavat sinulle tilaa tehdä omannäköisiäsi päätöksiä. Terveet rajat eivät ole tiilimuuri, vaan ne pystyvät muotoutumaan tlanteiden mukaan. Joskus jaksat enemmän ja toisinaan sinun on pidettävä ensisijaisesti huolta itsestäsi ja jaksamisestasi.

Joustamattomat rajat taipuvat aina muiden tahtoon ja tarpeisiin. Otat aina tehtäväksesi muiden tehtäviä, kieltäydyt asioista, joihin haluaisit osallistua, mutta aikasi ei vain riitä, myönnyt ja hyväksyt sellaisetkin asiat, joihin haluaisit sanoa ei.


Rajojen vetämisestä tulee usein syyllinen olo. Se on epämiellyttävää ja siksi se jääkin yleensä tekemättä. Haluamme välttää ristiriitoja ihmissuhteissa viimeiseen asti ja siksi olemme valmiit löysäämään narut rajojemme suhteen.

 Rajojen veto ei kuitenkaan ole mikään rangaistus muille vaan tekevät pikemminkin hyvää ihmissuhteille. Kun osaat sanoa mielipiteesi ja tunteesi esille loukkaamatta muita, mutta olemalla jämäkkä oman puolen pitäjä, ne ihmiset jotka arvostavat sinua, hyväksyvät kyllä rajasikin. Ne ihmiset, jotka ennen ovat hyötyneet löysistä rajoista ja siitä, että myönnyt kaikkiin ehdotuksiin ja suostut tekemään ylimääräistä, voivat suuttua siitä, että pidät puolesi. Haluatko sellaisia ihmisiä lähipiiriisi? Haluatko sellaisten ihmisten mielipiteen vaikuttavan hyvinvointiisi ja jaksamiseesi?


Kolme vinkkiä rajojen vetoon:

1. Huomaa viha/aggressio/ärtymys. Se on usein merkki siitä, että asia ei mennyt ihan kuin halusit. Myös epämääräinen tunne siitä, että haluaisit aikaa ajatella asiaa ennen kuin vastaat tai suostut johonkin, on hyvä merkki siitä, että toinen hivottelee rajojasi. Ota aikalisä. Ota välimatkaa ja mieti, miten OIKEASTI haluaisit tehdä.

2. Listaa asiat, joita pidät arvokkaina tai tärkeinä. On se sitten enemmän aikaa perheen kanssa tai aikaa harrastuksiin, rauhalliset illat ilman puhelinta tai perjantai-illan lepo ilman menovaihdetta. 

3. Aloita pienin askelin. Rajojen määrittäminen on haastavaa, jos sitä ei ole ennen tehnyt. Aloita pienistä jutuista. Sano ei ensin vaikka perjantaisiivoukselle ja harjoittele kertomaan myös tunteesta tarpeen takana. Ja aina kieltäytyminen ei ole rajojen vetoa. Joskus se, että annat itsestäsi vain vähemmän riittää. Autat työkaveriasi alkuun tai osallistut kaveriporukan nyyttikesteihin pienemmin.

 



 woman wearing gray long-sleeved shirt facing the sea

 

 Stressi on meille kaikille varmasti tuttua. Jokainen on kokenut stressiä jossakin kohtaa elämässään, kenties juuri nyt olet stressaantunut ja kuormittunut työstä, vapaa-ajan puutteesta tai ihmissuhteista. Stressi on kuitenkin tarpeellinen osa selviytymistä jokaisen päivän haasteissa - olivatpa ne sitten pieniä ja huomaamattomia tai suuria ja uuvuttavia. 

Voiko stressi kuitenkin olla muutakin kuin riesa?


Mitä stressi on?

Stressi on kehon ja mielen tila, jossa suorituskykymme joutuu haastavaan tilanteeseen ja joka vie voimavaramme äärimmilleen. Stressi tuntuu kokonaisvaltaisesti meissä: kehossa, mielessä, tunteissa ja käyttäytymisessä. Huomaat varmasti kehossasi muutoksia, kun olet stressaantunut. Sydän lyö kovemmin, kämmenet hikoavat, hengitys tihenee. Samalla tavalla oireet näkyvät myös mielessä ja tunteissa sekä käytöksessäkin.

Tämän reaktion saa aikaiseksi meidän hermostomme, joka kokee ympärillämme uhkaa ja reagoi siihen samalla tavalla kuin silloin, kun elimme kiviluolissa ja juoksimme tiikereitä pakoon. Kehomme reagoi nykyajan stressiin samalla tavalla.

 

Millaisia oireita stressi aiheuttaa?

Oireet ovat aina yksilöllisiä. Toiset reagoivat keholla enemmän, toisten mieli kuormittuu täysin. Yleisimpiä oireita stressille ovat

- ruuansulatusvaivat

- lihasjumit, lihaskivut

- unihäiriöt

- levoton olo

- murehtiminen

- ärtyneisyys

- yli- tai alivireys

Joskus olemme niin tottuneet oireisiin, ettemme huomioi niitä stressin aiheuttamiksi.

 

Mikä meitä stressaa? 

Meillä on ulkoisia ja sisäisiä stressitekijöitä. Ulkoisia ovat esimerkiksi työ, ympäristö ja ihmissuhteet. Sisäisiä stressitekijöitä ovat mm. ajatuksemme, tunteet ja asenteet.

Mikä vaikuttaa stressitasoihin?

Stressiin vaikuttaa oman stressinsiedon lisäksi se, millaiset rajat meillä on toisille ja itsellemme sekä se, miten ylipäänsä näemme stressin. Kun näemme stressin oikealla tavalla, siitä voi tullakin meille enemmän kuin vain energiaa vievä kiusankappale, joka pitää meitä hereillä.

Siitä voi tulla voimavara, jonka avulla yllämme parhaimpaamme ja jaksamme puurtaa tiukan viikon loppuun. 

 

Haluaisitko sinä tutustua stressiin paremmin? 

Ystävystyä oman stressisi kanssa ja huomata,

 millainen voimavara se on, kun käytät sitä oikein?


Olen kirjoittanut kirjan 

YMMÄRRÄ STRESSIÄSI 

ja nyt voit ostaa sen e-kirjana verkkokaupastani. 




tammikuuta 12, 2020 in ,

Ruokapäiväkirja:

KUINKA RAVINTOVALMENTAJA SYÖ?

1 PÄIVÄN RUOKAPÄIVÄKIRJA

 

Ravintovalmentajana tutkin asiakkaitteni ruokapäiväkirjoja ja teen niistä merkintöjä ja huomioita. Jo koulutuksemme alkuvaiheessa kouluttajamme sanoivat, että ihmisen ruokavalio on arkaluontoisin aihe intiimiasioiden jälkeen. Ihmiset ovat hyvin haluttomia jakamaan ruokailutottumuksiaan ja tapojaan arvosteltaviksi. Hyvin usein kuitenkin ne huomiot, joita ruokapäiväkirjoista teen, ovat asioita, joita asiakas itsekin on epäillyt vaativan parannusta. Se, että joku sanoo puutteet tai huomiot ääneen, nostavat yleensä tunteet pintaan. 
       Ravintovalmentaja ei kuitenkaan ole mikään ylin tuomiovalta, joka arvostelevasti ruoskii asiakastaan parempiin valintoihin. Ravintovalmentajana jaan tietoa asiakkaalle hänen ruokavaliostaan ja annan keinoja siihen, miten ruokavaliota voi parantaa ihan yksinkertaisilla valinnoilla tai tuotevaihdoksilla. Tärkeänä osana ruokapäiväkirjaa ovat ne asiat, jotka ruokailutottumuksissa ovat hyvin ja jotka toimivat arjessa parhaiten. Näitä asioita vahvistamalla ja tukemalla saadaan ruokapäiväkirjasta todella hyöty irti ja arjen ruokailuihin rytmitys ja laatu kohdilleen!
         Ja mikä tärkeintä, asiakas tekee muutoksia ja opettelee uutta itsensä takia saadakseen paremman olon. Mitään muutosta tai tavoitetta ei rakenneta ravintovalmentajan motiivien perusteella. Ravintovalmentaja on vain rinnalla kulkija, joka tukee ja antaa tietoa haasteellisissa hetkissä. 
         Hyvin usein kohtaan ravintovalmentajana ajatuksia siitä, että syödäänkö me valmentajat sitten täydellisesti, jos meillä on varaa arvostella toisten ruokailutottumuksia? 
          Emme syö, emmekä arvostele. 
         Olemme ihmisiä herkkuhimoinemme ja väärine ruokavalintoinemme siinä missä muutkin. Ehkä suurin ero ravintovalmentajalle on valintojen tiedostaminen, ja sitä valmentaminen oikeasti on. Se ei ole arvostelua tai tuomitsemista vaan siinä opetetaan asiakasta huomaamaan ja tiedostamaan ruokailutottumuksiaan, niiden syntymiseen vaikuttavia asioita ja niiden seurauksia. 
          Seuraavaksi jaan yhden päiväni ruuat ja niistä tekemäni analyysin.


Joulu kolkuttelee ovelle ja suomalaiseen jouluun kuuluu ehdottomasti tutut jouluruuat. Ruokiin panostetaan ja niistä nautitaan pitkään. Jouluruokaa riittää mahdollisesti koko jouluviikoksi, jonka jälkeen moni on jo valmis siirtymään hedelmiin ja salaatteihin. Olo voi olla tukala ja turvonnut joulun loputtua. 
      
Tässä muutama vinkki siihen, miten välttää jouluähky
tai kuinka suhtautua jouluruokailuun hallitusti nauttien.


marraskuuta 23, 2019 in

Aamusivut - Morning Pages

On aamu.
      Heräämisen jälkeen mieli täyttyy jälleen ajatuksista ja mietteistä, kenties viime yön unet mietityttävät tai se, ettei uni edes tullut. Ajatukset pyörivät ja hyrräävät päässä, muuttuvat ja jalostuvat. Nousen ylös, petaan sängyn ja kurkistan ulos. Aamupalaa tehdessä ajatuksiin on ehkä uinut jo uusia ongelmia, iloja tai ideoita. Istun alas ja alan kirjoittaa Aamusivuja.
       Mitä Aamusivut ovat ja miksi kirjoitan niitä?

marraskuuta 14, 2019 in

7+3 vinkkiä pimeän ajan juoksuun

Juoksijat, lenkkeilijät ja ulkoilijat tietävät mikä ilo ja riemu on lähteä lenkille, kun aurinko lämmittää poskipäitä, vaatetus on kevyt ja kengän alla rahisee kuiva hiekka, asfaltti tai polku. Ilmassa on tuoksuja, värejä ja lämpöä. Joka puolella elämä suorastaan pursuaa liikkumisen intoa ja jokainen solu huutaa juoksemaan ja lenkkeilemään.
         Sitten tulee syksy ja talvi.
         Pimeys tulee kuin jäädäkseen. Aamulla se on ensimmäisenä vastassa ja illallakin yhä vain aikaisemmin. Otsalampun valo katoaa märkään ja kosteaan, kenkä osuu vesilammikoihin, kylmä viima puskee pusakan alle, vaikka miten olisi tuulta pitävä kangas päällimmäisenä, ja mieli makaa maassa jo ennen kuin ensimmäistäkään askelta on otettu.
          Miten saisi itsensä lenkille myös silloin, kun ulkona on pimeää ja lämmin sohvan kulma houkuttelee enemmän?
          Tässä minun 7 + 3 vinkkiäni.


marraskuuta 06, 2019 in

Selätä kaamos ruokavaliolla

Talviaika alkoi ja päivä lyhenee molemmista päistä. Pimeys ja sen tuomat muutokset mielialassa ja aktiivisuudessa ovat väistämättömät. Pimeyden vaikutukset ovat yksilöllisiä. Toisille talvikuukaudet ovat hyvinkin raskaita ja pimeys ottaa niskalenkin jaksamisesta ja vireystilasta, toisille pimeys on pieni notkahdus normaalin energisyyden mittarissa. 
        Syitä pimeyden aiheuttamaan mielialan laskuun tai kaamosmasennukseen on tutkittu paljon, mutta yksiselitteistä syytä ei ole löydetty. Auringonvalon puute aiheuttaa kuitenkin elimistössä muutoksia, jotka voivat selittää pimeän ajan vaikutuksia mielialaan ja jaksamiseen. 
            Entä jos ruualla voisi ehkäistä tai ainakin lieventää näitä oireita?

© Nutrieden · THEME BY WATDESIGNEXPRESS