3. Aloita pienin askelin. Rajojen määrittäminen on haastavaa, jos sitä ei ole ennen tehnyt. Aloita pienistä jutuista. Sano ei ensin vaikka perjantaisiivoukselle ja harjoittele kertomaan myös tunteesta tarpeen takana. Ja aina kieltäytyminen ei ole rajojen vetoa. Joskus se, että annat itsestäsi vain vähemmän riittää. Autat työkaveriasi alkuun tai osallistut kaveriporukan nyyttikesteihin pienemmin.
kesäkuuta 04, 2024
Mitä stressi on ja voiko sen kanssa ystävystyä?
Stressi on meille kaikille varmasti tuttua. Jokainen on kokenut stressiä jossakin kohtaa elämässään, kenties juuri nyt olet stressaantunut ja kuormittunut työstä, vapaa-ajan puutteesta tai ihmissuhteista. Stressi on kuitenkin tarpeellinen osa selviytymistä jokaisen päivän haasteissa - olivatpa ne sitten pieniä ja huomaamattomia tai suuria ja uuvuttavia.
Voiko stressi kuitenkin olla muutakin kuin riesa?
Mitä stressi on?
Stressi on kehon ja mielen tila, jossa suorituskykymme joutuu haastavaan tilanteeseen ja joka vie voimavaramme äärimmilleen. Stressi tuntuu kokonaisvaltaisesti meissä: kehossa, mielessä, tunteissa ja käyttäytymisessä. Huomaat varmasti kehossasi muutoksia, kun olet stressaantunut. Sydän lyö kovemmin, kämmenet hikoavat, hengitys tihenee. Samalla tavalla oireet näkyvät myös mielessä ja tunteissa sekä käytöksessäkin.
Tämän reaktion saa aikaiseksi meidän hermostomme, joka kokee ympärillämme uhkaa ja reagoi siihen samalla tavalla kuin silloin, kun elimme kiviluolissa ja juoksimme tiikereitä pakoon. Kehomme reagoi nykyajan stressiin samalla tavalla.
Millaisia oireita stressi aiheuttaa?
Oireet ovat aina yksilöllisiä. Toiset reagoivat keholla enemmän, toisten mieli kuormittuu täysin. Yleisimpiä oireita stressille ovat
- ruuansulatusvaivat
- lihasjumit, lihaskivut
- unihäiriöt
- levoton olo
- murehtiminen
- ärtyneisyys
- yli- tai alivireys
Joskus olemme niin tottuneet oireisiin, ettemme huomioi niitä stressin aiheuttamiksi.
Mikä meitä stressaa?
Meillä on ulkoisia ja sisäisiä stressitekijöitä. Ulkoisia ovat esimerkiksi työ, ympäristö ja ihmissuhteet. Sisäisiä stressitekijöitä ovat mm. ajatuksemme, tunteet ja asenteet.
Mikä vaikuttaa stressitasoihin?
Stressiin vaikuttaa oman stressinsiedon lisäksi se, millaiset rajat meillä on toisille ja itsellemme sekä se, miten ylipäänsä näemme stressin. Kun näemme stressin oikealla tavalla, siitä voi tullakin meille enemmän kuin vain energiaa vievä kiusankappale, joka pitää meitä hereillä.
Siitä voi tulla voimavara, jonka avulla yllämme parhaimpaamme ja jaksamme puurtaa tiukan viikon loppuun.
Haluaisitko sinä tutustua stressiin paremmin?
Ystävystyä oman stressisi kanssa ja huomata,
millainen voimavara se on, kun käytät sitä oikein?
Olen kirjoittanut kirjan
YMMÄRRÄ STRESSIÄSI
ja nyt voit ostaa sen e-kirjana verkkokaupastani.
tammikuuta 12, 2020
in Ravinto, Ravintovalmennus
Ruokapäiväkirja:
KUINKA RAVINTOVALMENTAJA SYÖ?
1 PÄIVÄN RUOKAPÄIVÄKIRJA
Ravintovalmentajana tutkin asiakkaitteni ruokapäiväkirjoja ja teen niistä merkintöjä ja huomioita. Jo koulutuksemme alkuvaiheessa kouluttajamme sanoivat, että ihmisen ruokavalio on arkaluontoisin aihe intiimiasioiden jälkeen. Ihmiset ovat hyvin haluttomia jakamaan ruokailutottumuksiaan ja tapojaan arvosteltaviksi. Hyvin usein kuitenkin ne huomiot, joita ruokapäiväkirjoista teen, ovat asioita, joita asiakas itsekin on epäillyt vaativan parannusta. Se, että joku sanoo puutteet tai huomiot ääneen, nostavat yleensä tunteet pintaan.
Ravintovalmentaja ei kuitenkaan ole mikään ylin tuomiovalta, joka arvostelevasti ruoskii asiakastaan parempiin valintoihin. Ravintovalmentajana jaan tietoa asiakkaalle hänen ruokavaliostaan ja
annan keinoja siihen, miten ruokavaliota voi parantaa ihan
yksinkertaisilla valinnoilla tai tuotevaihdoksilla. Tärkeänä osana ruokapäiväkirjaa ovat ne asiat, jotka ruokailutottumuksissa ovat hyvin ja jotka toimivat arjessa parhaiten. Näitä asioita vahvistamalla ja tukemalla saadaan ruokapäiväkirjasta todella hyöty irti ja arjen ruokailuihin rytmitys ja laatu kohdilleen!
Ja mikä tärkeintä, asiakas tekee muutoksia ja opettelee uutta itsensä takia saadakseen paremman olon. Mitään muutosta tai tavoitetta ei rakenneta ravintovalmentajan motiivien perusteella. Ravintovalmentaja on vain rinnalla kulkija, joka tukee ja antaa tietoa haasteellisissa hetkissä.
Hyvin usein kohtaan ravintovalmentajana ajatuksia siitä, että syödäänkö me valmentajat sitten täydellisesti, jos meillä on varaa arvostella toisten ruokailutottumuksia?
Emme syö, emmekä arvostele.
Olemme ihmisiä herkkuhimoinemme ja väärine ruokavalintoinemme siinä missä muutkin. Ehkä suurin ero ravintovalmentajalle on valintojen tiedostaminen, ja sitä valmentaminen oikeasti on. Se ei ole arvostelua tai tuomitsemista vaan siinä opetetaan asiakasta huomaamaan ja tiedostamaan ruokailutottumuksiaan, niiden syntymiseen vaikuttavia asioita ja niiden seurauksia.
Seuraavaksi jaan yhden päiväni ruuat ja niistä tekemäni analyysin.
joulukuuta 23, 2019
in Ravinto
Vältä jouluähky näillä vinkeillä
Joulu kolkuttelee ovelle ja suomalaiseen jouluun kuuluu ehdottomasti tutut jouluruuat. Ruokiin panostetaan ja niistä nautitaan pitkään. Jouluruokaa riittää mahdollisesti koko jouluviikoksi, jonka jälkeen moni on jo valmis siirtymään hedelmiin ja salaatteihin. Olo voi olla tukala ja turvonnut joulun loputtua.
Tässä muutama vinkki siihen, miten välttää jouluähky
tai kuinka suhtautua jouluruokailuun hallitusti nauttien.
tai kuinka suhtautua jouluruokailuun hallitusti nauttien.
marraskuuta 23, 2019
in Palautuminen
Aamusivut - Morning Pages
On aamu.
Heräämisen jälkeen mieli täyttyy jälleen ajatuksista ja mietteistä, kenties viime yön unet mietityttävät tai se, ettei uni edes tullut. Ajatukset pyörivät ja hyrräävät päässä, muuttuvat ja jalostuvat. Nousen ylös, petaan sängyn ja kurkistan ulos. Aamupalaa tehdessä ajatuksiin on ehkä uinut jo uusia ongelmia, iloja tai ideoita. Istun alas ja alan kirjoittaa Aamusivuja.
Mitä Aamusivut ovat ja miksi kirjoitan niitä?
marraskuuta 14, 2019
in Juoksu
7+3 vinkkiä pimeän ajan juoksuun
Juoksijat, lenkkeilijät ja ulkoilijat tietävät mikä ilo ja riemu on lähteä lenkille, kun aurinko lämmittää poskipäitä, vaatetus on kevyt ja kengän alla rahisee kuiva hiekka, asfaltti tai polku. Ilmassa on tuoksuja, värejä ja lämpöä. Joka puolella elämä suorastaan pursuaa liikkumisen intoa ja jokainen solu huutaa juoksemaan ja lenkkeilemään.
Sitten tulee syksy ja talvi.
Pimeys tulee kuin jäädäkseen. Aamulla se on ensimmäisenä vastassa ja illallakin yhä vain aikaisemmin. Otsalampun valo katoaa märkään ja kosteaan, kenkä osuu vesilammikoihin, kylmä viima puskee pusakan alle, vaikka miten olisi tuulta pitävä kangas päällimmäisenä, ja mieli makaa maassa jo ennen kuin ensimmäistäkään askelta on otettu.
Miten saisi itsensä lenkille myös silloin, kun ulkona on pimeää ja lämmin sohvan kulma houkuttelee enemmän?
Tässä minun 7 + 3 vinkkiäni.
marraskuuta 06, 2019
in Ravinto
Selätä kaamos ruokavaliolla
Talviaika alkoi ja päivä lyhenee molemmista päistä. Pimeys ja sen tuomat muutokset mielialassa ja aktiivisuudessa ovat väistämättömät. Pimeyden vaikutukset ovat yksilöllisiä. Toisille talvikuukaudet ovat hyvinkin raskaita ja pimeys ottaa niskalenkin jaksamisesta ja vireystilasta, toisille pimeys on pieni notkahdus normaalin energisyyden mittarissa.
Syitä pimeyden aiheuttamaan mielialan laskuun tai kaamosmasennukseen on tutkittu paljon, mutta yksiselitteistä syytä ei ole löydetty. Auringonvalon puute aiheuttaa kuitenkin elimistössä muutoksia, jotka voivat selittää pimeän ajan vaikutuksia mielialaan ja jaksamiseen.
Entä jos ruualla voisi ehkäistä tai ainakin lieventää näitä oireita?