kesäkuuta 06, 2024

 brown wooden fence on the mountain

 Miksi rajojen veto on tärkeä osa hyvinvointia?


Milloin viimeksi olet sanonut 'ei' asialle, jolle olisit halunnut sanoa kyllä? Rajat itselle ja muille ovat tärkeitä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, koska ilman niitä uuvut, väsyt ja elät jonkun muun elämää. Jos et itse määritä rajojasi, voit olla varma, että joku ottaa sen tehtäväkseen ilomielin.


Rajat pitävät sinut terveenä. Ne antavat sinulle aikaa omille arvoillesi ja arvojen mukaiselle elämällesi, ne vahvistavat itsetuntemusta ja jaksamista. Yleensä rajojen ylitys, tulee se sitten oman tekemisen tai muiden käytöksen toimesta, tuntuu epämääräisenä aggressiona tai kiukustumisena. Näihin hetkiin onkin tärkeä tarttua ja pysähtyä ja miettiä miksi asia suututti, minkä rajan yli mentiin?


Terveet rajat antavat sinulle tilaa tehdä omannäköisiäsi päätöksiä. Terveet rajat eivät ole tiilimuuri, vaan ne pystyvät muotoutumaan tlanteiden mukaan. Joskus jaksat enemmän ja toisinaan sinun on pidettävä ensisijaisesti huolta itsestäsi ja jaksamisestasi.

Joustamattomat rajat taipuvat aina muiden tahtoon ja tarpeisiin. Otat aina tehtäväksesi muiden tehtäviä, kieltäydyt asioista, joihin haluaisit osallistua, mutta aikasi ei vain riitä, myönnyt ja hyväksyt sellaisetkin asiat, joihin haluaisit sanoa ei.


Rajojen vetämisestä tulee usein syyllinen olo. Se on epämiellyttävää ja siksi se jääkin yleensä tekemättä. Haluamme välttää ristiriitoja ihmissuhteissa viimeiseen asti ja siksi olemme valmiit löysäämään narut rajojemme suhteen.

 Rajojen veto ei kuitenkaan ole mikään rangaistus muille vaan tekevät pikemminkin hyvää ihmissuhteille. Kun osaat sanoa mielipiteesi ja tunteesi esille loukkaamatta muita, mutta olemalla jämäkkä oman puolen pitäjä, ne ihmiset jotka arvostavat sinua, hyväksyvät kyllä rajasikin. Ne ihmiset, jotka ennen ovat hyötyneet löysistä rajoista ja siitä, että myönnyt kaikkiin ehdotuksiin ja suostut tekemään ylimääräistä, voivat suuttua siitä, että pidät puolesi. Haluatko sellaisia ihmisiä lähipiiriisi? Haluatko sellaisten ihmisten mielipiteen vaikuttavan hyvinvointiisi ja jaksamiseesi?


Kolme vinkkiä rajojen vetoon:

1. Huomaa viha/aggressio/ärtymys. Se on usein merkki siitä, että asia ei mennyt ihan kuin halusit. Myös epämääräinen tunne siitä, että haluaisit aikaa ajatella asiaa ennen kuin vastaat tai suostut johonkin, on hyvä merkki siitä, että toinen hivottelee rajojasi. Ota aikalisä. Ota välimatkaa ja mieti, miten OIKEASTI haluaisit tehdä.

2. Listaa asiat, joita pidät arvokkaina tai tärkeinä. On se sitten enemmän aikaa perheen kanssa tai aikaa harrastuksiin, rauhalliset illat ilman puhelinta tai perjantai-illan lepo ilman menovaihdetta. 

3. Aloita pienin askelin. Rajojen määrittäminen on haastavaa, jos sitä ei ole ennen tehnyt. Aloita pienistä jutuista. Sano ei ensin vaikka perjantaisiivoukselle ja harjoittele kertomaan myös tunteesta tarpeen takana. Ja aina kieltäytyminen ei ole rajojen vetoa. Joskus se, että annat itsestäsi vain vähemmän riittää. Autat työkaveriasi alkuun tai osallistut kaveriporukan nyyttikesteihin pienemmin.

 



 woman wearing gray long-sleeved shirt facing the sea

 

 Stressi on meille kaikille varmasti tuttua. Jokainen on kokenut stressiä jossakin kohtaa elämässään, kenties juuri nyt olet stressaantunut ja kuormittunut työstä, vapaa-ajan puutteesta tai ihmissuhteista. Stressi on kuitenkin tarpeellinen osa selviytymistä jokaisen päivän haasteissa - olivatpa ne sitten pieniä ja huomaamattomia tai suuria ja uuvuttavia. 

Voiko stressi kuitenkin olla muutakin kuin riesa?


Mitä stressi on?

Stressi on kehon ja mielen tila, jossa suorituskykymme joutuu haastavaan tilanteeseen ja joka vie voimavaramme äärimmilleen. Stressi tuntuu kokonaisvaltaisesti meissä: kehossa, mielessä, tunteissa ja käyttäytymisessä. Huomaat varmasti kehossasi muutoksia, kun olet stressaantunut. Sydän lyö kovemmin, kämmenet hikoavat, hengitys tihenee. Samalla tavalla oireet näkyvät myös mielessä ja tunteissa sekä käytöksessäkin.

Tämän reaktion saa aikaiseksi meidän hermostomme, joka kokee ympärillämme uhkaa ja reagoi siihen samalla tavalla kuin silloin, kun elimme kiviluolissa ja juoksimme tiikereitä pakoon. Kehomme reagoi nykyajan stressiin samalla tavalla.

 

Millaisia oireita stressi aiheuttaa?

Oireet ovat aina yksilöllisiä. Toiset reagoivat keholla enemmän, toisten mieli kuormittuu täysin. Yleisimpiä oireita stressille ovat

- ruuansulatusvaivat

- lihasjumit, lihaskivut

- unihäiriöt

- levoton olo

- murehtiminen

- ärtyneisyys

- yli- tai alivireys

Joskus olemme niin tottuneet oireisiin, ettemme huomioi niitä stressin aiheuttamiksi.

 

Mikä meitä stressaa? 

Meillä on ulkoisia ja sisäisiä stressitekijöitä. Ulkoisia ovat esimerkiksi työ, ympäristö ja ihmissuhteet. Sisäisiä stressitekijöitä ovat mm. ajatuksemme, tunteet ja asenteet.

Mikä vaikuttaa stressitasoihin?

Stressiin vaikuttaa oman stressinsiedon lisäksi se, millaiset rajat meillä on toisille ja itsellemme sekä se, miten ylipäänsä näemme stressin. Kun näemme stressin oikealla tavalla, siitä voi tullakin meille enemmän kuin vain energiaa vievä kiusankappale, joka pitää meitä hereillä.

Siitä voi tulla voimavara, jonka avulla yllämme parhaimpaamme ja jaksamme puurtaa tiukan viikon loppuun. 

 

Haluaisitko sinä tutustua stressiin paremmin? 

Ystävystyä oman stressisi kanssa ja huomata,

 millainen voimavara se on, kun käytät sitä oikein?


Olen kirjoittanut kirjan 

YMMÄRRÄ STRESSIÄSI 

ja nyt voit ostaa sen e-kirjana verkkokaupastani. 




© Nutrieden · THEME BY WATDESIGNEXPRESS