Palautumista keholle ja mielelle

Palautuminen on toipumista rasituksen jälkeen. Rasitus voi olla fyysistä treeniä tai henkistä kuormitusta ylibuukatun kalenterin kanssa tai ihan vaan arjen tuomaa kuormaa jokapäiväisistä touhuista. Palautumiseen vaikuttavat peruskunto, rasituksen määrä ja laatu, ravinto ja nesteytys sekä uni. Myös mielen hyvinvointi on tärkeä osa palautumista. Stressi, työ, murheet ja huolet ovat mielen kuormaa, josta palautuminen on yhtä tärkeää kuin lihaksiston rentoutus ja tankkaus.

AKTIIVINEN PALAUTUMINEN

Treeni aiheuttaa lihaksiin pieniä vaurioita, jotka saavat aikaiseksi lihaskipuja tai –jäykkyyttä. Treeni kuluttaa myös energiavarastoja ja rasittaa niin niveliä, jänteitä kuin hermostoakin. Palautuminen alkaa heti rasituksen loputtua ja keho pyrkii takaisin treeniä edeltävään tasapainotilaan niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Tätä palautumista voidaan edesauttaa esimerkiksi aktiivisella palautumisella.

Aktiivisessa palautumisessa liikutaan vähäisellä teholla, mutta kuitenkin niin, että verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat kudoksissa. Tarkoitus ei ole väsyttää jo väsähtäneitä lihaksia, vaan lisätä verenkierron myötä lihasvaurioiden paranemista ja uusiutumista sekä vähentää maitohapon muodostumista  ja rasituksen jälkeistä lihasväsymystä ja jäykkyyttä.

Hyviä aktiivisen palautumisen muotoja ovat kävely, uinti, pyöräily, venyttely, jooga tai mikä tahansa pienellä teholla tapahtuva liike. Myös hieronta tai putkirullaus ovat hyviä keinoja saada lihasten kuona-aineita liikkeelle. 

PASSIIVINEN PALAUTUMINEN

Siinä missä aktiivisessa palautumisessa korostetaan tarkoituksellista tekemistä, passiivisessa palautumisessa annetaan asioiden olla. Se tarkoittaa lepovaihetta, jolloin annetaan itselle lupa vain olla. Passiivinen palautuminen on tärkeä osa palautumista ja hyvinvointia, ja toimii hyvin aktiivisen palautumisen parina. Joskus liike on hyväksi, joskus taas täysi lepo parantaa oloa paremmin.

Passiivinen palautuminen voi tarkoittaa nukkumista, sohvalla makoilua, lukemista tai hierontaa. Itsetuntemus on passiivisessakin palautumisessa tärkeää, että tiedostaa, mitkä keinot toimivat itselle. Joskus passiivista palautumista joutuu aluksi jopa harjoittelemaan ennen kuin löytää toimivat tekniikat ja tavat.  

MIELIKIN KAIPAA PALAUTUMISTA

 

Mielen kuormitusta ei näe samalla tavalla kuin fyysisestä rasituksesta tulevaa palautumisen tarvetta. Mielen hyvinvointia voi kuitenkin oppia havainnoimaan ja tunnistamaan itsessään merkkejä siitä, että palautumista tarvitaan myös mielen puolella. Joillakin ensimmäisiä oireita voivat olla ärtyneisyys, itkuisuus tai vetämätön olo. Toisilla taas ylikierroksilla oleminen on jatkuvaa kiirettä ja menoa.

Mielen palautumista on sen tarpeen tiedostaminen. Se, että ymmärrämme milloin liika on liikaa. Samalla tavalla kuin fyysisen rasituksen jälkeen matalatehoinen liike auttaa, voi mieltäkin huoltaa aktiivisesti. Yleensä se tarkoittaa yksinkertaisia hengitysharjoituksia, meditaatiota, luonnossa kävelyä tai ihan mitä tahansa, joka irrottaa meidät tarttumaan hetkeen ja olemaan läsnä.

Parhaimmillaan niin kehon kuin mielenkin palautuminen on hyvää, onnellista ja iloista oloa.