tammikuuta 12, 2020 in ,

Ruokapäiväkirja:

KUINKA RAVINTOVALMENTAJA SYÖ?

1 PÄIVÄN RUOKAPÄIVÄKIRJA

 

Ravintovalmentajana tutkin asiakkaitteni ruokapäiväkirjoja ja teen niistä merkintöjä ja huomioita. Jo koulutuksemme alkuvaiheessa kouluttajamme sanoivat, että ihmisen ruokavalio on arkaluontoisin aihe intiimiasioiden jälkeen. Ihmiset ovat hyvin haluttomia jakamaan ruokailutottumuksiaan ja tapojaan arvosteltaviksi. Hyvin usein kuitenkin ne huomiot, joita ruokapäiväkirjoista teen, ovat asioita, joita asiakas itsekin on epäillyt vaativan parannusta. Se, että joku sanoo puutteet tai huomiot ääneen, nostavat yleensä tunteet pintaan. 
       Ravintovalmentaja ei kuitenkaan ole mikään ylin tuomiovalta, joka arvostelevasti ruoskii asiakastaan parempiin valintoihin. Ravintovalmentajana jaan tietoa asiakkaalle hänen ruokavaliostaan ja annan keinoja siihen, miten ruokavaliota voi parantaa ihan yksinkertaisilla valinnoilla tai tuotevaihdoksilla. Tärkeänä osana ruokapäiväkirjaa ovat ne asiat, jotka ruokailutottumuksissa ovat hyvin ja jotka toimivat arjessa parhaiten. Näitä asioita vahvistamalla ja tukemalla saadaan ruokapäiväkirjasta todella hyöty irti ja arjen ruokailuihin rytmitys ja laatu kohdilleen!
         Ja mikä tärkeintä, asiakas tekee muutoksia ja opettelee uutta itsensä takia saadakseen paremman olon. Mitään muutosta tai tavoitetta ei rakenneta ravintovalmentajan motiivien perusteella. Ravintovalmentaja on vain rinnalla kulkija, joka tukee ja antaa tietoa haasteellisissa hetkissä. 
         Hyvin usein kohtaan ravintovalmentajana ajatuksia siitä, että syödäänkö me valmentajat sitten täydellisesti, jos meillä on varaa arvostella toisten ruokailutottumuksia? 
          Emme syö, emmekä arvostele. 
         Olemme ihmisiä herkkuhimoinemme ja väärine ruokavalintoinemme siinä missä muutkin. Ehkä suurin ero ravintovalmentajalle on valintojen tiedostaminen, ja sitä valmentaminen oikeasti on. Se ei ole arvostelua tai tuomitsemista vaan siinä opetetaan asiakasta huomaamaan ja tiedostamaan ruokailutottumuksiaan, niiden syntymiseen vaikuttavia asioita ja niiden seurauksia. 
          Seuraavaksi jaan yhden päiväni ruuat ja niistä tekemäni analyysin.


Joulu kolkuttelee ovelle ja suomalaiseen jouluun kuuluu ehdottomasti tutut jouluruuat. Ruokiin panostetaan ja niistä nautitaan pitkään. Jouluruokaa riittää mahdollisesti koko jouluviikoksi, jonka jälkeen moni on jo valmis siirtymään hedelmiin ja salaatteihin. Olo voi olla tukala ja turvonnut joulun loputtua. 
      
Tässä muutama vinkki siihen, miten välttää jouluähky
tai kuinka suhtautua jouluruokailuun hallitusti nauttien.


marraskuuta 23, 2019 in

Aamusivut - Morning Pages

On aamu.
      Heräämisen jälkeen mieli täyttyy jälleen ajatuksista ja mietteistä, kenties viime yön unet mietityttävät tai se, ettei uni edes tullut. Ajatukset pyörivät ja hyrräävät päässä, muuttuvat ja jalostuvat. Nousen ylös, petaan sängyn ja kurkistan ulos. Aamupalaa tehdessä ajatuksiin on ehkä uinut jo uusia ongelmia, iloja tai ideoita. Istun alas ja alan kirjoittaa Aamusivuja.
       Mitä Aamusivut ovat ja miksi kirjoitan niitä?

marraskuuta 14, 2019 in

7+3 vinkkiä pimeän ajan juoksuun

Juoksijat, lenkkeilijät ja ulkoilijat tietävät mikä ilo ja riemu on lähteä lenkille, kun aurinko lämmittää poskipäitä, vaatetus on kevyt ja kengän alla rahisee kuiva hiekka, asfaltti tai polku. Ilmassa on tuoksuja, värejä ja lämpöä. Joka puolella elämä suorastaan pursuaa liikkumisen intoa ja jokainen solu huutaa juoksemaan ja lenkkeilemään.
         Sitten tulee syksy ja talvi.
         Pimeys tulee kuin jäädäkseen. Aamulla se on ensimmäisenä vastassa ja illallakin yhä vain aikaisemmin. Otsalampun valo katoaa märkään ja kosteaan, kenkä osuu vesilammikoihin, kylmä viima puskee pusakan alle, vaikka miten olisi tuulta pitävä kangas päällimmäisenä, ja mieli makaa maassa jo ennen kuin ensimmäistäkään askelta on otettu.
          Miten saisi itsensä lenkille myös silloin, kun ulkona on pimeää ja lämmin sohvan kulma houkuttelee enemmän?
          Tässä minun 7 + 3 vinkkiäni.


marraskuuta 06, 2019 in

Selätä kaamos ruokavaliolla

Talviaika alkoi ja päivä lyhenee molemmista päistä. Pimeys ja sen tuomat muutokset mielialassa ja aktiivisuudessa ovat väistämättömät. Pimeyden vaikutukset ovat yksilöllisiä. Toisille talvikuukaudet ovat hyvinkin raskaita ja pimeys ottaa niskalenkin jaksamisesta ja vireystilasta, toisille pimeys on pieni notkahdus normaalin energisyyden mittarissa. 
        Syitä pimeyden aiheuttamaan mielialan laskuun tai kaamosmasennukseen on tutkittu paljon, mutta yksiselitteistä syytä ei ole löydetty. Auringonvalon puute aiheuttaa kuitenkin elimistössä muutoksia, jotka voivat selittää pimeän ajan vaikutuksia mielialaan ja jaksamiseen. 
            Entä jos ruualla voisi ehkäistä tai ainakin lieventää näitä oireita?

lokakuuta 30, 2019 in

Kylmän syleily


Hengitys kiihtyy, verisuonet supistuvat, jalkoja pakottaa, raajojen liikkeet kangistuvat ja sydän lyö nopeammin.
       Keho yrittää pelastaa itsensä jäähtymiseltä työntämällä veren tärkeimpien elimien ympärille, pumppaamalla verta nopeammin elimistöön ja pysymään lämpöisenä. Keho puolustaa itseään joka kerta samalla tavalla, vaikka olosuhde olisi itse ja tarkoituksella tehty.
          Pulahdus kylmään veteen. 




Palautuminen on toipumista rasituksen jälkeen. Rasitus voi olla fyysistä treeniä tai henkistä kuormitusta ylibuukatun kalenterin kanssa tai ihan vaan arjen tuomaa kuormaa jokapäiväisistä touhuista. Palautumiseen vaikuttavat peruskunto, rasituksen määrä ja laatu, ravinto ja nesteytys sekä uni. Myös mielen hyvinvointi on tärkeä osa palautumista. Stressi, työ, murheet ja huolet ovat mielen kuormaa, josta palautuminen on yhtä tärkeää kuin lihaksiston rentoutus ja tankkaus.


© Nutrieden · THEME BY WATDESIGNEXPRESS