Olen aina ollut hulluna villasukkiin. Pidän niitä ympäri vuoden ja yöllä villasukat pitävät levottomat jalkani kurissa. Yleensä pidän villasukkani siihen asti, että niissä on enemmän reikiä kuin neulottua pintaa, katkaisen varren ja teen uuden jalkaterän. Se onkin minusta paras osa villasukkia: uusiutuvuus.
Koulussa en ollut mikään käsityön ihme, oikeastaan kaikkea muuta. Muistan hyvin ala-asteen käsityönopettajan hymynaaman itsearvioinnissani, kun kirjoitin etten olisi millään jaksanut tehdä lapasista toista samanlaista - tai ylipäänsä toista lapasta! Sama homma oli sukkien kanssa.
Löysin neulomisen vasta kun muutin omilleni ja iltoihin siunaantui aikaa töiden ja opiskeluiden keskellä. Aloitin helpoista sukista ja kokeilin varovasti kirjoneulesukkia ja nyt neulon villapaitaa. Sukkia on kuitenkin tultu tehtyä melkein 20 vuotta ja ihmettelenkin miksi vasta nyt uskalsin tehdä oman mallin.
Mietin, että mikä on ollut suurin pelkoni oman mallin lanseerauksessa. Kai se on ajatus siitä, etten ole mikään neulesuunnittelija kun en ole käsityöalaa opiskellut vaan neulonut sukkia muiden ohjeista, innostunut ja oppinut itse.
Katsotaan nyt, mitä tästä tulee, mutta jo nyt päässä hyrrää joku kiva kevät/kesäsukan teko. Ajattelin, että otan tämän vuoden motoksi kokeilla kaikkea uutta ja mikä tahansa vähänkin kiinnostaa. Olen ollut vähän liiankin arka kokeilemaan niitä juttuja, mitä olen ajatellut monen vuoden ajan.
E-kirja oli yksi kynnys, jonka ylitin ja nyt tämä sukkamallin julkaisu. En kyllä usko katuvani kumpaakaan.
Löydät sukkaohjeeni verkkokaupastani alta.
Sukkien koko on noin 40 ja neuloin sukat NOVITAN 7 veljestä langoista. Sukkapuikkoina käytin 3,5, mutta kokeile, voi olla että käsialasi on pienempää tai suurempaa. Olisi myös ihana kuulla kommentteja sukista, jos neulot ne ja varsinkin nähdä kuvia ja muita väriyhdistelmiä, joita niihin keksit.
Pehmeitä päiviä huhtikuun alkuun!
